jarisedergren

Ryskettä raitelta tänään Orionissa

Junien ja rautateiden ystävien on syytä etsiytyä tänään keskiviikkona elokuvateatteri Orioniin (Eerikinkatu 15, Helsinki). Siellä saa ainoan esityksen kooste-elokuva RYSKETTÄ RAITEILLA, johon on koottu valittuja välähdyksiä Suomen elokuvahistorian junakohtauksista. Koosteen ohjasivat ja suunnittelivat Ilkka Kippola ja Jari Sedergren, leikkaajana toimi Jarmo Nyman. Mitä tuleman pitää, näkyy alle laitetusta esitteestä. Kansallinen audiovisuaalinen arkisto perii muutaman euron pääsymaksun tilaisuuteen, joka alkaa klo 17.00.

Valtion Rautateiden ja elävän kuvan kohtalon yhteys käynnistyy vuonna 1915 elokuvassa Hänen Majestettinsa käynti Helsingissä, kun ei-niin-pidetty imperiaalinen hallitsija Nikolai II saapuu vierailulleen suurruhtinaskuntansa pääkaupunkiin. Keisari astelee korkean virkamieskunnan saattelemana Helsingin rautatieaseman häntä varten avatun ja koristellun sivuportaalin rappuset alas. Tsaari-suuriruhtinas asettuu adjutantteineen autoon ja samalla saattue poistuu asemalta muualle kaupunkiin Finlandia-Filmin kuvaajien Karl Johanssonin ja Oscar Lindelöfin rajaamasta näkymästä. Tapahtuman 3 minuuttia kestänyt taltiointi Valtion Rautateiden tämänpäiväistä esitystä varten oli päättynyt. Finlandia-Filmin elokuvaa, kuten eräitä muitakin autonomian ajan kuvia, levitti ja uudelleenkopioi 1930-luvulla Oy Maxim Ab.

Kuvat siirtyvät vuoteen 1918. Elokuvassa Deutsche Hilfe für Finnland saksalainen sotajoukko johtajanaan kreivi Rudiger von der Goltz, kenraalimajuri Saksan keisarillisessa armeijassa, lähtee Kielistä maahan, jossa punaiset olivat kapinoineet itsensä Etelä-Suomen herroiksi. Tukena operaatioissa oli myös Mikko Kokon johtama panssarijuna, joka on tallentunut venäläiselokuvaan Krasnaja Finljandia. Se oli yksi kolmesta vain 18-vuotiaan Mihail Koltsovin ohjaamasta uutiskatsaussarjasta Suomen tapahtumista. Muita osia ei tunneta. Koltsov kutsuttiin pian Moskovaan, jossa hänet määrättiin johtamaan neuvostojen maan tärkeänä pitämää elokuvapropagandaa.

Palaamme saksalaisfilmiin Deutsche Hilfe für Finnland, jonka kopiot saatiin Suomeen Itä-Saksasta 1970-luvulla. von der Golzin joukot matkaavat Hangosta Helsinkiin ja valloittavat rautatieaseman, eikä ihmisuhreiltakaan vältytty. Saksan armeijan elokuvayhtymä Bufan valmistamasta elokuvasta Suomen tapahtumista tunnetaan myös alaotsikko Wiederherstellung der Ordnung in Finnland durch Finnische Weisse Garden und Deutsche Truppen. Tässä jälkimmäisessä osassa saksalaiset jatkavat miehitystään Helsingistä Riihimäen kautta osasto Brandensteinin luokse Lahteen. Jälkimmäinen elokuva sisältää varsin monta lavastettua kohtausta: hyökkäykseen lähdön yli kiskojen jollakin kuvitteellisella pysäkillä Helsingissä ja lavastetun kohtauksen rautateitse etenevän armeijakunnan kokemasta vastarinnasta. Elokuvan sisään rakennetussa jaksossa panssarijuna pysähtyy räjäytettyjen kiskojen kohdalle, pioneerit korjaavat vahingon. Yksikköä tulitetaan, miehet suojautuvat, lähettävät partion, joka palaa vangitsemiensa punasotilaiden kanssa. Episodi on ohitse ja panssarijunan matka voi jatkua. Kun armeijan Bufa muuttui Ufa:ksi, jonka yhteyteen perustettiin kulttuurifilmiosasto, tämä Suomi-elokuva oli merkitty katalogiin järjestysnumerolla 1.

Helsingin ulkopuolelle päästään 1925. Suomi-Filmin Frans Ekebom seurasi Ruotsin kuningashuoneen valtiovierailua, jonka päätähtiä olivat Hänen Majesteettinsa Ruotsin Kuningas Kustaa V, Hänen Majesteettinsa Kuningatar Victoria ja Hänen Kuninkaallinen Korkeutensa Södermanlannin Herttua Wilhelm vierailemassa Suomessa. Helsinkiin tutustumisen jälkeen seurue siirtyi junalla Savonlinnaan, jonne saavutaan aamulla. Vastaanottojuhlallisuuksien jälkeen vieraat kuljetetaan veneillä Olavinlinnaan, jonka pihalla nautittiin juhla-ateria. Matka jatkui laivalla Punkaharjulle ja sieltä junalla Viipuriin, jonka rautatieasemaa ei varhaisemmissa elokuvissa ole säilynyt. Asema tuhoutui täysin sodan tuiverruksissa. Pitkän dokumentin alkuperäisnimi on Ruotsin kuningasparin vierailu Suomessa.

Uutisfilmien maailmaan kuuluu myös junaonnettomuuksia. Ensimmäinen tallella oleva onnettomuusfilmi on Helsingin rautatieasemalta, jonka seinän läpi junanvaunut törmäsivät. Suuri junaonnettomuus 28.8.1926 antoi Kurt Jäger nimeksi filmille, joka oli tehty hänen yhtiönsä Komedia Filmin nimiin. Helsingin rautatieasema toimi päänäyttämönä, kun Talonpoikaismarsi 7.7.1934 tallensi filmille Uuden Suomen tilauksesta Vihtori Kosolan johtaman oikeistolaisliikkeen mielenosoituksen Helsingissä niukasti alle puolen tunnin mittaan. Asialla olivat Suomi-Filmin kuvaajat. Uutisfilmit kokivat äänellisen renessanssin 1930-luvun puolivälissä, jolloin Topo Leistelä asettui Suomi-Filmin lyhytkuvaosaston johtoon. Leistelälle ominaista selostustyyliä voidaan kuulla uutiskuvassa Junaonnettomuus 13.10.36.

Vuonna 1940 markkinoille tuotiin talvisotaa edeltäneenä kesänä kuvattu täysin rauhanomainen lyhytkuva Rautahepo. Se on lyhyestä, seitsemän minuutin mitastaan huolimatta ensimmäinen rautateiden toimintaa esittelevä dokumentaarinen kokonaisesitys, jonka kuvakulmia ja ääniraitaa oli selvästi mietitty tarkkaan.

Sodan aikana valmistui pitkäksi dokumentiksi tarkoitettu Sota ja rautatiet. Puolustusvoimain valmistamaa dokumenttielokuvaa kannattelee Eino Heinon taitava ja puoleensa tempaava kuvaus. Suunnitelman ja leikkauksen teki Veikko Sukanen, Veikko Itkosen selosti. Äänet ovat Kurt Viljan. Elokuvan ohjaajaksi on merkitty vain Huotari – liekö kyseessä pikemminkin jokin rautatieasiantuntija, emme tiedä. Eri muodoissa ollutta elokuvaa ei liene sodan aikana juurikaan levitetty, Rautatiehallitus kaivoi sen naftaliinista ja sai elokuvatarkastamon hyväksynnän tälle 31 minuutin versiolle vuonna 1962. Sotaan liittyvät myös Suomi-Filmin kokoelmista löytyneet evakko- ja sotavankikuvat talvisodan ajalta.

Sodan jälkeen pistäydymme hetkeksi Rovaniemelle, jossa Finlandia-Kuvan Holger Harrivirta kuvasi kaupungin tuhoja: mukaan sattuu räjäytettyjä raiteita ja katkaistu rautatiesiltakin. Euroopassa ei näyttänyt sen kauniimmalta, minkä Veikko Itkosen matkapäiväkirja todistaa vuonna 1948 elokuvan Tämän päivän Eurooppaa. Olot normalisoituivat vähitellen, ja rautateiden maailma liittyi osaksi ihmisten arkea sekä uutiskatsausten että valistuksen tasolla. Nähtävät otteet ovat eri vuosien Finlandia-katsauksista ja valistuselokuvasta Lapsemme liikenteessä (1950), jonka Harry Lewing ohjasi. Myös näytelmäelokuvat löysivät rautateiden viehätyksen: pääaiheena juna oli Raoul af Hällströmin ohjaamassa elokuvassa Pikajuna Pohjoiseen (1947) ja Ville Salmisen klassikossa Lentävä kalakukko (1953), josta trailerinäytteemme on. Ajallisesti näiden väliin sattuu kolmaskin rautatie-elokuva, Hannu Lemisen rakkausdraama Ratavartijan kaunis Inkeri (1950). Valistavaan elokuvaohjelmistoon kuului myös Suomen rautatieläisten liiton tilaama elokuva Selvä junalle 61, jonka näkökulma oli ruohonjuuritasolla. Ohjauksen teki Osmo Lampinen, alun jopa film noirista vaikutteita saanut kuvaus on Heimo Palanderin. 

Reino Helismaan esitys Meksikon pikajuna (1949) on alun perin saksalaisen Gerhard Mohrin sävellys Orient Express. Itämaista Meksikon tunnelmiin siirtymistä helpottaa koosteemme lopuksi Reino Niinirannan animaatio vuodelta 1969.

7.11.2012 Ilkka Kippola ja Jari Sedergren

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Tapio Neva

Miten montaa noista elokuvista "rasittaa" edelleen tekijänoikeus? Voisiko ne saada YouTubeen kauempana Suomessa asuvien iloksi?

T. O. N.

Käyttäjän jarisedergren kuva
Jari Sedergren

Tässä vaiheessa ei saada YouTubeen. Hakemalla Finlandia-katsaus osoitteessa www.elonet.fi voi katsoa kaikki 700 katsausta vuosilta 1943-1964. Pääseehän silläkin alkuun. Ylen Elävässä arkistossa on myös historiallista filmiaineistoa julkaistu kiitettävässä määrin.

"Access" on päivän sana, joten jatkossa digitalisoinnin edetessä näitä tulee lisää. Tässä vaiheessa suurin panostus on kyllä tuossa perustyössä, mutta kyllä senkin tuloksia olemme saaneet nähdä paitsi arkiston näytöksissä myös dvd-julkaisuissa.

KAVA on hankkinut paljon oikeuksia suomalaiseen elokuvaperinteeseen, mm. Suomi-Filmin ja Suomen Filmiteollisuuden näytelmäelokuvat, mutta tähän perustuva digitalisointi on vasta alussa. Yleisradion julkaisupolitiikka perustuu heidän hankkimiinsa oikeuksiin.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Olisiko toiveita nähdä ohjelma joskus Ylen kanavilla?

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän jarisedergren kuva
Jari Sedergren

Näillä näkymillä ei. Ehkä arkistodokumentteja joskus voidaan valmistaa niin, että tällainenkin tulee mahdolliseksi. Ehkä.